Surullinen sunnuntai. Kissani elämä päättyi :/ pakko oli lopettaa koska oli jo niin huonossa kunnossa ja itse alkoi onneksi vieroittamaan pentujaan.

Eläinlääkärissä 4vko sitten käytin ja totesi olevan nisässä kasvain, lääkitys...No tulehdus ei lähtenyt ja toiselle eläinlääkärille ja taas lääkettä...Ja totesi että ei saata olla kasvain vaan syöpä koska alkoi nopeasti leviämään(tässä vaiheessa oli patteja jo tullut kaulaan, päähän jne...)

Raskaat viikot takana, surullista oli hoitaa ja katsoa että saa pennut hoidettua. Loppu päivät makasikin joko saunalla tai ulkona kiikussa ja pentujen luona kävi kerran päivässä (onneksi pennut 6vko ja osaavat syödä ja laatikolla käydä, nyt sitten paijataan 3 pientä että saadaan 2 niistä maailmalle ja yksi neiti jää meidän seuraksi )

 

....Jos niin pitää tapahtua että tulen heikoksi

ja tuskat tekevät levon unettomaksi,

silloin teethän mitä pitää tehdä

sillä tätä viimeistä taistelua ei voi voittaa.

Tulet olemaan surullinen, ymmärrän sen

                                                              mutta älä anna murheen pysäyttää...

                                                   1274698069_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tuntuu pahalta ja ikävä on kova <3 Tytsi lähti mukaani (meillä oli kotona kissoja) kun muutin omaan ekaan kämppään ja siitä asti kulkenut mukana, tuntuu että yksi vaihe elämästä takana päin... Ja muistoissa säilyy aina.... <3

Nyt olen vapaa ja mukana tuulen

saan kulkea rajoilla ajattomuuden.

Olen kimallus tähden, olen pilven lento.

Olen kasteisen aamun pisara hento.

 

En ole poissa, vaan luoksenne saavun

mukana jokaisen nousevan aamun.

Ja jokaisen tummuvan illan myötä,

toivotan teille hyvää yötä.

 

En ole ikiunessa, en ole poissa,

olen tuhat tuulta puistikoissa,

olen valon välke aallokoissa.

Olen timantti hankien loistossa.

 

En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,

olen lintujen laulu taivaalla,

olen kuiskaus viljapellolla,

olen henkäys rakkaani poskella.

 

One elämä meri ja suuret sen aavat,

toisistaan tukea ystävät saavat...

 

En ole ikiunessa, en ole poissa,

kuljen mukanasi karikoissa.

-Eino Leino-